Tänään oli kyllä muuten ihan hyvä päivä, mutta polveen sattui niin, etten tahtonut päästä autoon. Edes yhtä rappusta ei tahtonut päästä, tuntui niin häijyltä. Mutta kun mä ajattelin kaikkea sitä hyvää, mitä osassa päivää oli, sain kuitenkin aika hyvin kohdillaan olleen päivän aikaiseksi. Joskus sitä harmittelee, kun olisi paljon kerrottavaa, tänäänkin olisi ollut paljon iloista kerrottavaa Mikolle, harmitti kun oli niin paljon myöhässä johtuen hitaasta autosta. Vieruskaverini ei ollut lähestulkoonkaan niin hyväntuulinen kuin Saara, siinä sitä sai kuulla monta valituksen sanaa. Tänään kävi just näin, että hyvät jutut jäivät huonojen alle. Kun mä nyt selviäisin yön yli, voisin selittää sen...