No, ei, kun ajatukset pyörivät vaan yhtä samaa ympyrää, jota ne ovat pyörineet kutakuinkin siitä asti, kun tulin laivalta. Tänäänkään en saanut sitä samaa iloista höntsäilyfiilistä, mikä mulla on aina hyvänä päivänä. Kai se viime viikon sanominenkin tekee jotain, en tiedä, mutta jokin nyt on pielessä. Aina sitä toivoo jotain päivälle, mä toivoisin, että Mikko paranisi pian flunssastaan ja olisi taas hyvässä terässä. Itelleni toivoisin sitä, etten murehtisi niin paljon Jouko-enon tilannetta, että saisin sen hyvän fiiliksen taas takaisin. Vieläkin Mikko sanoi mulle, että kun olen hänen kyydissään, saan jutella, mikä on ihan hyvä homma. Kiitti, kaveri!