En mä kyllä ikinä osannut kuvitella saavani itsestäni tuollaista ääntä, siis jotain aivan käsittämätöntä! Kotona olin ääni melkein poissa, hallilta lähtiessäkin oli tosi vaikea saada puhetta kulkemaan kunnolla. Mutta kannustamisen ollessa kohdillaan, sitä oli valmis tekemään aivan mitä vaan Piivon voiton eteen. Oli tosi hauskaa kannustaa, varsinkin, kun sain hyvää taustatukea omilta kannustajakavereiltani. Välillä tuli sellainen fiilis, etten jaksa, mutta onneksi Piin puheenjohtaja kannusti mua jatkamaan ja välillä aina siemailemaan juotavaa. Täytyy kyllä antaa itelle arvosanaksi kiitettävä, koska jaksoin koko reippaan kaksituntisen ottelun katsomossa, sastamalalaiset eivät saaneet häädettyä minua omieni joukosta. Näin mahtavaa se oli!