Mukavasti meni toi juhannus tossa, ei ollut hämminkiä muuta kuin että Naarilaan lähtiessä vettä tuli kuin aisaa, siis aivan solkenaan. Sadeviitta oli ihan pakko laittaa, muutenhan sitä olisi kastunut aivan litimäräksi eikä Naarilassa olisi ollut mukava olla. Kotiin tullessa ei enää tullut pisaraakaan, joten sadeviittaa ei tarvinnut enää laittaa. Se oli kivaa, koska viitta oli hankaloittanut kulkemistani aika tavalla. Mukikin uhkasi unohtua Naarilaan, mutta onneksi Arto huomasi sen, toi sen ihan linja-autoon asti! Kyllä mä nautin kovasti juhannuksesta, ei ollut kuin mukavaa sanottavaa!

Laivamatkaa ja kaikenlaista muutakin mukavaa on mahtunut reissun varrelle. Kaikkein unohtumattomin oli ilman muuta laivamatkamme Isabellalla. Se oli myös kaikkein haikein koskaan tekemäni laivamatka, koska ystäväni Harri oli siinä kohdassa jäämässä eläkkeelle. Mutta kuitenkin ihan mukava reissu ja mukavaa fiilistä riitti. Muistoksi matkasta sain hyvän mielen ja Ville Viking-mukin, joka on kyllä ollu ahkerassa käytössä matkan jälkeen. Tänään olin tosi iloinen, kun sain mahtavan fiiliksen, kaikki on nyt kohdillaan! Nautitaan ja iloitaan!

Mun päivästäni tulee tosi hieno! Siitä olen ihan varma jo nyt! Tänään mä odotan taas sitä, että Vladimir kysyy, minne olen menossa, kun mä tiedän sen tapahtuvan ihan joka kerta. Siis silleen, että mä olen joka kerta niin iloinen! Tostahan ei voi muuta olla kuin iloinen, siksi sitä odottaa. Ja joka kerta on sellainen hyvä fiilis, kun kaikki matsaa hyvin kohdilleen. Toivottavasti tänäänkin olisi sellainen päivä, tiedän näitä hyviä päiviä olevan!

Kyllä ihan näin on, heti aamuyhdeksältä kauppaan lähtiessä oli tosi mukavaa! Eikä kaikkein vähiten sen takia, kun Vladimir kysyi, minne olen menossa. Muistin, että meillä oli ollut toissapäivän vammaispyhässä puhetta siitä, mikä tekee iloiseksi. No, muthan tekee ilman muuta tää, kun multa kysytään, minne olen menossa, siis sen se tekee ihan joka kerta. Parina viime viikon loppupuolen päivänä oli silleen, etten saanut vastata tähän kysymykseen, torstaina  Vladimirin koulutuksen takia, perjantaina lähdin niin aikaisin, etten ehtinyt nähdä häntä ollenkaan. Mutta tänään oli kyllä niin mukavaa vastata kysymykseen, minne on menossa, toivottavasti jokainen päivä olisi yhtä hieno! Toinen mukava juttu oli se, kun Jashar oli tullut takaisin töihin, hienoa sekin!

Torstaina olin tosi ihmeissäni, ensiksikin siitä, kun en nähnyt Vladimiria koko päivänä! Ihmettelin vaan, missä hän on, kun en ollenkaan tiennyt. Onneksi Vesku osasi kertoa, missä on, koulutuspäivä oli osunut torstaille. Seuraavan viikon tiistaina ei sitten ainakaan ihmettele, kun Vesku on poissa, tietää sitten ainakin syyn poissaololle. Tänään on mukava päivä, tiedän sen jo nyt, kun olen viettänyt sitä näin pitkälle. Kauppatavaroita tuli kannettua melkoinen määrä, kyllä siinä reppukin painoi aika tavalla. Mutta fiilis oli tosi mahtava tänäänkin, kun viikonloppu alkaa!