Mukavasti meni toi juhannus tossa, ei ollut hämminkiä muuta kuin että Naarilaan lähtiessä vettä tuli kuin aisaa, siis aivan solkenaan. Sadeviitta oli ihan pakko laittaa, muutenhan sitä olisi kastunut aivan litimäräksi eikä Naarilassa olisi ollut mukava olla. Kotiin tullessa ei enää tullut pisaraakaan, joten sadeviittaa ei tarvinnut enää laittaa. Se oli kivaa, koska viitta oli hankaloittanut kulkemistani aika tavalla. Mukikin uhkasi unohtua Naarilaan, mutta onneksi Arto huomasi sen, toi sen ihan linja-autoon asti! Kyllä mä nautin kovasti juhannuksesta, ei ollut kuin mukavaa sanottavaa!